Siirry pääsisältöön

Tekstit

Astma

Vakavin allergian muoto on astma, jota tosin kyetään nykyisin hoitamaan tehokkaasti. Lapsista 4% on astaman kaltaisia oireita. Näistä lapsista noin 75% on perinnöllinen taipumus allergiaan, jolloin perheen muillakin lapsilla voi olla allergia oireita. Lapsen astma alkaa usein ennen kouluikää. Se helpottuu uein murrosiässä, mutta osalle taipumus jää koko loppuiäksi. Normaali keuhkoputki Terveessä keuhkoputkessa on laaja ilma-aukko, ja mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa sitä isommat hänen keuhkoputkensa on. Keuhkoputken sisäpinta peittää pehmeä limakalvo, ja ulompana on vahva lihaskerros. Kun lapsi yskii, nämä lihakset supistuvat ja lima irtoaa keuhkoputkista. Lima muodustuu keuhkojen limakalvossa, ja sen tehtävänä on helpottaa sisään hengitetyn pölyn poistumista keuhkoista. Lima myös suojaa keuhkoputkia bakteerien ja virusten aiheuttamilta infektioilta. Astmaattinen keuhkoputki Astmassa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut ja turvonnut, mikä aiheuttaa keuhkoputkien ahtautumis
Uusimmat tekstit

Allerginen nuha

Yleisin hengitystieallergian muoto on nuha, jota potee joka kymmenes lapsi. Tavallisesti allerginen nuha alkaa leikki- tai kouluiässä. Alle 2v se on harvinainen. Allergista nuhaa potevilla on usein ollut varhaislapsuudessa atooppista ihottumaa. Pieni osa heinänuhaa potevista saa myöhemmin astmaoireita. Allerginen nuha saattaa oireilla vain parivuotta tai koko loppuelämän Allergisen nuhanoireet -vetistävä nuha - nenän tukkoisuus -aivastelu - nenän kutina - silmäoireet Allergista nuhaa aiheuttaa mm. -koivu -leppä -heinät -pujo -kissa -koira -hevonen -jyrsijät -pölypunkki -homeet Allerginen  nuha on helppo todeta, jos lapsi saa oireita aina leikkiessään kissan kanssa. Usein lapsi saa oireita useammasta syystä, joten hänen perusteellinen  tutkiminensa on tärkeää, jotta kaikki mahdolliset oireiden aiheuttajat saadaan selville Tavallisimpia allergiatutkimuksia ovat - ihonaarmukokeet -verinäytteet -nenänielun limaeritenäytteet Allergisen nuhan hoito suunnitellaan

Ruoka- aineallergiat

Allergisessa elimistössä on vasta-aineita tai herkistyneitä valkosoluja allergiaa aiheuttavaa ainetta, allergeenia, kohtaan. Allergeenit saavat aikaan allergisen reaktion, joka voi ilmetä mm. silmissä, nenässä, keuhkoissa, suolistossa ja ihossa. Tunnetuimpia allergeeneja ovat eräät ruoka-aineet ja pölyt. Allergian kehitys kestää lapsella noin 2-3kk siitä kun lapsi on ensimmäisen kerran ollut tekemisissä allergeenin kanssa. Kun lapsi on toisen kerran tekemisissä allergeenin kanssa allergia syntyy reaktio,joka puolestaan aiheuttaa allergisen sairauden. Allerginen reaktio syntyy, kun allergian aiheuttajien määrä ylittää yksilöllisen sietokyvyn. Ihmisen sietokykyä heikentävät ulkoilman saasteet ja sisäilman epäpuhtaus, kuten tupakan savu. Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018- aika vaihtaa suuntaa Kansallinen allergiaohjelman tavoitteena on vähentää allergioita , lisätä suomalaisten sietokykyä, saada vakavat allergia- ja astmaoireet hoidetuksi hoidetuksi ajoissa ja yhtenäistää a

Kouluikä

Esiopetusta määrittää sama laki (perusopetuslaki) kuin perusopetusta ja siksi esiopetus on käsitelty kouluiän yhteydessä. Lisäksi tekstissä korostetaan esiopetuksen ja perusopetuksen välisen nivelvaiheen tärkeyttä  nimenomaan koululaiseksi kasvamisessa. Samanaikaisesti tulee pitää mielessä, että vähintään yhtä tärkeää on yhteistyö varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen välillä. Koululaiset ovat 6-16-vuotiaita. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kuin lapsi täyttää seitsemän vuotta ja kestää tavallisesti yhdeksän vuotta. Tässä vaiheessa lapsi kasvaa paljon. Myös kognitiivisiä ja sosiaalisia muutoksia tapahtuu paljon. Lapsi on utelias ja kokeilunhaluinen, innokas oppimaan ja ahkeroimaan. Lähihoitaja ohjaa lapsia koulun käynin ohjaajana ja avustajana. Erityisryhmissä, joissa on myös hoitoa tarvitsevia lapsia, lähihoitaja huolehtii lapsen perushoidosta ja lääkehoidosta. Luokka tilanteissa lähihoitaja toimii opettajan työparina, aamu- ja iltapäiväkerhossa tiimin jäsenenä. Siirtymätilanteissa, v

Erilaisia kasvatustyylejä

Lasten ja Nuorten kanssa toimimisessa on erilaisia tyylejä, ns. Kasvatustyylejä. Näillä tyyleillä on erilaisia nimiä kuten                               -autoritaarinen, aikuisjohtoinen kasvatus                               - anna mennä -tyyli, vapaa kasvatus                               - lapsijohtoinen kasvatus                               - ohjaava kasvatus Kukin näistä tyyleistä ilmentää erilaisia näkemyksiä lapsista ja nuorista sekä heidän kyvystään ajatella, nähdä, toimia ja oppia asioita. Autoritaarinen, Aikuisjohtoinen kasvuts: Aikuinen kokee että hänellä on oikeus määrätä ja päättää siitä mikä on lapselle hyväksi, sillä perusteella koska on itse elänyt, nähnyt ja kokenut niin paljon. Hänellä on houkutus käyttää valtaansa, johon pieni lapsi alistuu aikuisen suuremman koon, voiman ja kokemuksen edessä. Aikuinen uskoo myös tietävänsä, mitä lapsen tulee tehdä kussakin tilanteessa, ja hän yleensä näyttää mitä pitää tehdä. Lapsen odotetaan sopeutuvan, tot

Lasten yleisimmät sairaudet ja niiden hoito

Kun lapsi sairastuu, hän muuttuu usei väsyneeksi ja itkuiseksi ja hänen ruokahalu heikkenee. Lapselle tarjotaan syötävää (ehkä olisi hyvä tarjota lapsen lempiruokaa) ruokailu kannattaa rytmittää jotta lapsen ruokahalu palautuisi mahdollisimman pian. Sairaana lapsi kaipaa usein paljon aikuisen läheisyyttä ja syliä. Lapselle voi laulaa, lukea tai kertoa satuja, jos hän haluaa tai jaksaa kuunnella. Usein isommatkin lapset nauttivat siitä jos heille luetaan. Jos lapsi on virkeä hän voi oleilla jalkeilla, kunhan hänelle keksitään rauhallista tekemistä. Pieni lapsi voi nukkua päikkärit ulkona jos on siihen tottunut, usein raitis ulkoilma voi vähentää kuumetta ja auttaa tukkoiseen nenään. Jatkuva television katsominen ei ole hyväksi, koska se voi aiheuttaa etenkin kuumeiselle lapselle päänsärkyä.                         Hengitystietulehduskset Valtaosan lasten turvallisista taudeista on erilaisisa infektiotauteja. Virustaudit ovat bakteeritauteja yleisempiä. kaikista yleisempiä ova

Ravitsemus

Imetysiässä oleva lapsi saa ravintonsa lähinnä äidinmaidosta, lasta ruokitaan noin puolenikään asti äidinmaidolla. Rintaruokinnan jatkaminen 8-9kk ikään on lapselle hyödyllistä, sillä rintamaito sisältää kaikki ravintoaineet mitä lapsi tarvitsee, ja sen on todettu suojelevan lasta mm. sairauksilta. Kasvavan ja kehittyvän lapsen ravinnontarve on suuri, siksi lasta olisi hyvä syöttää 2-3h välein.  Äidin syömis- ja elämistavoilla on suuri merkitys, hyvä vaihtoehto äidinmaidolle on korvikkeet, myös ne sisältää samoja aineita mitä äidinmaito. lapsella on jo syntyessään imemisrefleksi. vähitellen, noin 3kk iässä vauva voi alkaa maistelemaan kiinteää vauva ruokaa, tavallisemmin jotain marja- tai hedelmäsosetta, puolenvuoden iässä lapsi osaa jo istua tukien, häntä voi syöttää sylissä tai ns.babysitterissä, hänet voi myös totuttaa istumaan syöttötuolissa, kun alat syöttää lapselle kiinteää ruokaa on hyvä antaa lapselle lusikka käteen. 9-10kk hallitsee jo "pinsetti" otteen ja on taita